Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky: tulosten ensimmäisen vaiheen esittely
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky -hankkeessa hyödynnetään onnettomuusennusteiden luomiseksi ensimmäistä kertaa väestömallia. Väestömalli on tilastotietoihin perustuva digitaalinen kaksonen Suomen väestöstä. Hankkeessa on luotu todennäköisyysperusteisia ennusteita väestön ja eri alueiden onnettomuusmäärän kehityksestä tulevalle kahdenkymmenen vuoden ajalle. Tarkasteltavina onnettomuustyyppeinä on asuinrakennusten palot, liikenneonnettomuudet ja metsäpalot.
Tällä sivulla esitellään hankkeen ensimmäisiä laskelmia, joita tullaan tarkentamaan ja syventämään käyttäjäpalautteen pohjalta. Sen pohjalta keväällä 2026 mallista ja sen käyttöliittymästä julkaistaan jatkokehitetty versio.
Onnettomuudet liittyvät väestöön: eri väestöryhmiin liittyy erilaisia riskitekijöitä, eli vaihteleva alttius joutua osalliseksi erilaisissa onnettomuuksissa. Ihmisen elämänvaihe ja -tilanne, elintavat, asumismuoto ja käyttäytyminen vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti hän joutuu onnettomuuteen.
Jotta eri onnettomuuksien määrän kehitystä voitaisiin ennustaa on tärkeää tunnistaa, minkälaiset väestöryhmät asuvat ja liikkuvat milläkin alueilla sekä miten nämä muuttuvat ajan kuluessa.
Lisäksi näiden onnettomuustyyppien todennäköisyystietoihin on kytketty laskelmia niiden aiheuttamista välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Syntyneen tiedon avulla voidaan tarkastella onnettomuuksien kustannuksia tarkalla maantieteellisellä tasolla, esimerkiksi asuinalueittain, ja arvioida niiden aiheuttamia resurssitarpeita. Enimmillään alueellinen tarkkuustaso on 250x250 metrin ruutu.
Hankkeessa laskennan tulokset muodostavat tietopohjan toimintaympäristön muutoksista, pelastajien määrän kehityksestä sekä onnettomuuksien kustannusten kehityksestä. Näiden avulla pelastuslaitosten johto voi suunnitella resurssien käyttöä entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin. Tieto tukee myös uudenlaisten yhteistoimintamallien sekä hyvinvointialueiden palveluverkoston tulevaisuuden suunnittelua.
Tällä sivulla esitellyt tulokset perustuvat Kainuun hyvinvointialueen tietoihin, mutta vuorovaikutteisen kartan avulla käyttäjä voi tutkailla myös Varsinais-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueen laskelmia.
Palosuojelurahaston rahoittaman hankkeen toteuttajina on Kainuun pelastuslaitos, Taso Research Oy, Sosped Keskus Oy, Hyvil. Kumppanina ovat Varsinais-suomen ja Pohjois-karjalan pelastuslaitokset.
Väestö muuttuu — mutta eri tahtiin eri alueilla
Eri alueiden väestörakenne muuttuu kuntien välisen ja sisäisen muuttoliikkeen, maahanmuuton, syntymien ja kuoleman seurauksena. Tämä muuttaa pelastuslaitosten toimintaympäristöä ja palvelutarvetta. Väestön määrän muutos ei ole lineaarinen, ja jopa yksittäisen kunnan sisällä tarkasteltuna eri alueiden väestörakenteen muutoksen suunta ja tahti poikkeavat toisistaan tuntuvasti.
Tieto onnettomuuksien riskitekijöistä voidaan yhdistää eri väestöryhmiin
Eri onnettomuustyyppien ennusteiden luomiseksi ei kuitenkaan riitä pelkästään alueiden väkiluvun ennustaminen. Tärkeää on pystyä tunnistamaan ja ennustamaan, minkälaisia väestöllisiä ryhmiä asuvat milläkin alueella nyt ja tulevaisuudessa, ja millaiset onnettomuusriskit mihinkin ryhmään liittyvät.
Tutkimustiedon ja alueiden onnettomuushistorian tilastojen avulla voidaan tunnistaa eri väestöryhmiin liittyvät riskitasot. Nämä liittyvät muun muassa ihmisen elämänvaiheeseen, -tilanteeseen ja elintapoihin.
Alueelliset ennustemallit -hankkeessa on asuinrakennusten palojen osalta hyödynnetty riskin vaihteluun liittyviä taustamuuttujia, jotka ovat mallin nykyisessä kehitysvaiheessa sukupuoli, ikäluokka, koulutustaso, tulotaso, työssäkäynti, asumismuoto, asuinrakennuksen tyyppi ja perhemuoto.
Onnettomuusmäärät voidaan ennustaa kytkemällä väestötason riskitiedot väestömalliin
Yhdistämällä tietoa eri väestöryhmien riskitekijöistä väestömallin alueellisiin väestöennusteisiin voimme laskea, miten kunkin väestöryhmän väkiluku ja sen alueellinen painotus muuttuvat ajassa. Kun eri väestöryhmien riskialttius tiedetään, on mahdollista luoda todennäköisyysperusteisia ennusteita eri alueiden onnettomuuksien määrän kehittymisestä.
Onnettomuusennusteet eivät kerro tarkasti, kuinka monta onnettomuutta tulee tapahtumaan minäkin vuonna. Sen sijaan ne tarjoavat vaihteluvälin, jonka puitteissa lopullinen onnettomuusmäärä todennäköisesti tulee asettumaan.
Tutkaile itse asuinrakennuspalojen todennäköisyydet alueittain
Tärkeintä onnettomuusennusteissa ei ole niinkään onnettomuuksien ennustettu määrä, vaan niiden kehityssuunta ajassa ja paikassa. Millä alueilla onnettomuuksien riski on kasvamassa päin? Millä tahdilla? Millä alueilla onnettomuusriski pienenee? Mitkä väestöryhmät tekevät jostakin alueesta erityisen riskialittiin nyt? Entä tulevaisuudessa?
Vuorovaikutteisessa kartassa voit tutkailla todennäköisyysperusteisia arvioita asuinrakennuspalojen lukumääristä ja sijainneista vuonna 2034.
Karttakäyttöliittymässä voit tarkastella rakennuspalojen todennäköisyyksien lisäksi myös näiden aiheuttamien kustannusten kehitystä alueittain. Kustannuslaskennan menetelmää avataan alempana tällä sivulla.
Lisäksi karttakäyttöliittymässä esitellään maastopalojen ja liikenneonnettomuuksien todennäköisimmät tapahtumapaikat.
Maastopalot ja liikenneonnettomuudet
Maastopalojen ja liikenneonnettomuuksien ennustaminen vaikeaa saatavilla olevan datan perusteella, sillä ne eivät suoraan liity siihen, missä ihmiset asuvat. Sen sijaan voidaan havainnollistaa kartassa, mihin alueisiin kyseiset onnettomuustyypit ovat tähän asti painottuneet. Tämä ennakoi tulevien onnettomuuksien tapahtumapaikkoja, jotka ovat kytköksissä erityisesti liikkumisen määriin.
Onnettomuuksien yhteiskunnalliset kustannukset
Hankkeessa on tähän mennessä tarkasteltu asuinrakennusten palojen välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Liikenneonnettomuuksien ja metsäpalojen aiheuttamia kustannuksia lisätään malliin lähiaikoina.
Välittömiä kustannuksia ovat pelastustoiminnan, terveydenhuollon (ensihoito, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntoutus) ja poliisin kustannukset, sosiaalietuudet (sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke), sekä omaisuusvahingot. Näistä jälkimmäisen maksajina ovat vakuutusyhtiöt ja yksityishenkilöt. Omaisuusvahinkojen laskennassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen dataa asuntojen myyntihinnoista alueittain.
Välillisinä kustannuksina huomioidaan loukkaantumisista (ja soveltuvin osin kuolemista) aiheutuvien työpoissaolojen ja työmarkkinoilta poistumisten aiheuttamat kustannukset työnantajille, veromenetykset valtion tuloverotuksessa ja kunnallisverotuksessa sekä menetetyn työpanoksen arvo kansantaloudelle. Nämä kustannukset kohdistuvat eri julkishallinnon tasoille, työnantajille sekä tuottavuustappioiden tapauksessa laajemmin koko kansantaloudelle.
Eri onnettomuustyyppien aiheuttamien kustannusten kokonaisvaltainen tarkastelu auttaa arvioimaan vaikuttavuuden näkökulmasta, kuinka paljon resursseja kannattaa sijoittaa pelastustoimintaan ja ennaltaehkäiseviin toimiin.
Onnettomuuksien laajat kustannukset jakautuvat useiden eri rahoittajien maksettavaksi. Tuomalla tätä esiin voimme parhaassa tapauksessa tukea hallinnonrajat ylittävää keskustelua ja koordinointia turvallisuuden ja taloudellisuuden edistämiseksi.
Tiedon hyödyntäminen pelastuslaitosten johtamisen yhteydessä
Eri onnettomuustyyppien riskitekijöitä ja todennäköisyyksiä ei ole ennen voitu joustavasti tarkastella tarkalla alueellisella tasolla sekä ajassa muuttuvana. Tämä luo uudenlaisia mahdollisuuksia lähestyä onnettomuuksien ja niiden kustannusten vähentämistä tietopohjaisesti. Malli auttaa esimerkiksi suunnittelemaan ja arvioimaan mahdollisia muutoksia palveluverkkoon, henkilöresurssien rekrytointia ja entistä joustavampaa käyttöä sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisyn panostuksia.
Mallin tarjoama tietopohja on erityisen kiinnostava palveluintegraation näkökulmasta.
Malli mahdollista sen tunnistamista, mihin väestöllisiin ryhmiin olisi otollista kohdistaa ennaltaehkäiseviä toimia eri palveluntarjoajien yhteistyönä, missä näitä ryhmiä asuu ja miten määrät ovat kehittymässä.
Kehitetty malli on tähän mennessä sovellettu vain pelastusalan tietotarpeisiin, mutta tuomalla lisää tietolähteitä sitä kehitetään jatkossa tarjoamaan käytettäväksi alueellista ennakointitietoa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja palveluverkon suunnittelussa, maankäytön suunnittelussa ja kokonaisturvallisuuden valmistelussa.
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky -hanke päättyy 31.5.2026. Keväällä mallia täsmennetään ja syvennetään vuoropuhelussa pelastuslaitosten edustajien kanssa. Keskustelujen tavoitteena on tarkemmin tunnistaa, millä edellytyksin malli voidaan ottaa käyttöön osana pelastuslaitosten suunnittelutyötä ja mitä valmistelun ja päätöksenteon tarpeita sen jatkokehityksessä tulee erityisesti huomioida.
Lisätietoja
Jos haluat kuulla lisää hankkeesta ja sen etenemisestä, ole yhteydessä:
Peter Tattersall, projektipäällikkö