Miksi ohjeita, ei säädöksiä? 

Pelastusjohtajia huolettaa edelleen jo aiemmin esille nostettu valmistelukulttuuri, jossa osa palveluja koskevista perusvaatimuksista esitetään ohjeissa. Säädösvalmistelu edellyttää ohjeisiin verrattuna huomattavasti laajemman vaikutusten arvioinnin ml. asianmukaisten kustannusvaikutusanalyysien tuottaminen sekä valtion rahoitusvastuun toteaminen velvoitteita pelastustoimelle osoitettaessa. Nämä elementit jäävät ohjetasoisessa valmistelussa täysin vajaiksi. Ero terveyspalvelujen mitoitusperusteiden esittämiseen on valtava, kun on itsestään selvää, että vaatimukset esimerkiksi sairaalaverkon ja hoitajamitoituksen kysymyksistä osoitetaan lain tasolla.

Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivitys esittää uuden suunnitteluvelvoitteen, jonka toteutus ohjeessa esitetyllä tavalla murtaisi lailla säädettyä vastuunjakoa. Ei ole olemassa tarvetta erilliselle toimintavalmiussuunnitelmalle, joka ”konkreettisella tavalla” kertoisi kuinka pelastustoiminnan palvelutaso toteutetaan. Toimintavalmiutta koskevaa suunnitteluaineistoa ei ole perusteltua jakaa toimintaympäristöanalyysin ja palvelutasopäätöksen rinnalle kolmanteen asiakirjaan. Esitetty muutos olisi myös omiaan luomaan virheellistä kuvaa aluevaltuustolle kuuluvasta toimivallasta pelastustoimen palvelutasosta päätettäessä, sekä hyvinvointialueille kuuluvasta vastuusta palvelujen järjestämisessä.

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät

Pelastusjohtajat kävivät aloitekeskustelua pelastustoimelle tärkeistä teemoista tulevia vaaleja ajatellen. Pelastustoimen vahva ja välttämätön rooli sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä ei vielä ole riittävästi ymmärretty ja tunnustettu. Kehitystyön painopistettä olisi edelleen kyettävä siirtämään varautumisen ja väestönsuojelun kysymyksiin, pelastustoimen lähipalveluperiaatetta unohtamatta. Asumisen turvallisuuden parantaminen hyvinvointialueiden sisäisessä yhteistyössä sekä järjestöyhteistyössä on palvelurakenteen muutoksen vuoksi nyt vielä entistäkin tärkeämpi teema.

Anssi Parviaiselle Kuntaliiton myöntämä kultainen ansiomerkki

Nykyisin projektitehtävissä toimivalle, Kainuun aiemmalle pelastusjohtaja Anssi Parviaiselle luovutettiin Kuntaliiton Kultainen ansiomerkki tunnustukseksi pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta yli 30 vuotta jatkuneesta kunnallisesta palveluksesta. Kyseinen ansiomerkki on viimeinen laatuaan; Pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueelle Kuntaliitto päätti, että pelastustoimen tehtävissä palvelleille voidaan Kuntaliiton ansiomerkkejä hakea vuoden 2023 loppuun mennessä, muttei enää sen jälkeen. 

Pelastusjohtajien kokoustiedote 17.9.2024